Blogin esittely

 

Modernin arkkitehtuurin purkuaalto

Suomessa on käynnissä modernin arkkitehtuurin purkuaalto. Usein se koskee julkisessa omistuksessa olevia rakennuksia, kuten kouluja. Ilmiö on kuitenkin hyvin laaja. Erilaisia purkukohteita esitellään jatkuvasti tiedotusvälineissä. Merkkirakennuksetkaan eivät ole turvassa. Olen kaarinalainen arkkitehti Pasi Aromäki. Seuraan blogissani lähinnä Turun kaupunkiseudun purettavien tai purettavaksi kaavailtujen julkisten rakennusten kohtaloita. Mukaan tulee myös muita rakennuksia. Esittelen myös myönteisiä esimerkkejä. Blogissani on vain kohteita, jotka olen käynyt katsomassa ja kuvaamassa. Päivitän postauksia sitä mukaan kuin asiat kehittyvät. 

 

Blogin valokuvat (c) Pasi Aromäki

Lähteet:

Blogin rakennusten tiedot perustuvat erilaisiin julkisiin lähteisiin. Arvokkaita lähdeteoksia ovat: 

Petri Aalto, Runosmäki - Maarian takamaasta asumalähiöksi, Turku 2022

Mikko Laaksonen, Juri Nummelin, Turun seudun arkkitehtuuriopas, Porvoo 2013 

Mikko Laaksonen, Arjen rakentamista Turussa, arkkitehtuuria 1940- ja 1950-luvuilta, Keuruu 2017 

Mikko Laaksonen, Betoni ja modernismi: arkkitehti Pekka Pitkänen 1927-2018, Vilna 2021

Rauno Lahtinen, Elämää 1950-luvun Turussa, Turku 2022

Arkkitehtuurimuseon kotisivut www.mfa.fi  

 

Onko meillä varaa purkaa talomme

 

Suomessa on käynnissä 1960–90-luvuilla rakennetun modernin arkkitehtuurin purkuaalto. Pelkästään Turun kaupunkiseudulla on purettu tai puretaan muutaman vuoden kuluessa noin 30 suurta julkisessa omistuksessa olevaa taloa. Näistä suuri osa on kouluja.

Vaihtoehtoina ovat yleensä nykyisen talon purkaminen ja uuden talon rakentaminen tai nykyisen talon peruskorjaaminen uuden talon veroiseksi. Tämä ajattelutapa johtaa niin suuriin muutoksiin vanhassa talossa, että peruskorjaamisen kustannukset karkaavat käsistä. Peruskorjaamisesta ei tule varteen otettavaa vaihtoehtoa. Eikö voida korjata vain se, mikä talossa on vialla. Koko talon purkaminen ei voi olla ainoa keino ratkaista ongelmia.

Rakennettaessa sitoutuu taloon raaka-aineita ja energiaa. Materiaalien valmistamisesta ja rakennustyöstä aiheutuu päästöjä. Nämä menetetään pääosin, jos talo puretaan. Uuden talon vanhaa parempi energiatehokkuus korvaa vasta usean vuosikymmenen kuluessa päästöt, jotka syntyvät vanhan talon purkamisesta ja uuden talon rakentamisesta.

Jokaisen aikakauden rakennuksilla on oikeus olla osa yhteistä rakennettua ympäristöämme. Mitään aikakautta ei voi noin vain pyyhkiä pois. Modernin ajan talojen rakennustaiteellista ja kulttuurihistoriallista arvoa on selvitetty vasta vähän. Nyt purettavilla kouluilla on ollut merkittävä osa hyvinvointivaltiota rakennettaessa.

Modernin ajan rakennusten purkuaaltoa kritisoivaa ajattelua on sirpaleisena eri puolilla. Se ei vaikuta vielä päätöksenteon valtavirtaan. Tutkimushankkeita on käynnissä korkeakouluissa. Esimerkiksi Riisuttu runko -tutkimuksessa selvitettiin rakennuksen rungon hyödyntämistä uuden talon osana, vaikka vanhan talon muut osat puretaan. Kaarinassa on tästä Piispantorni hyvä toteutettu esimerkki.

Olemassa olevan talon hyödyntämisen, hyvän kunnossapidon ja vikojen korjaamisen tulee olla aina lähtökohtana. Purkamisen pitää olla vain äärimmäinen teko.

 

Talojen purkuinnolle monta perustelua

 

Sisäilmaongelmien epäily kaataa nykyisin minkä talon tahansa. Modernin rakennuskannan purkamisen syyt ovat kuitenkin paljon monitahoisempia. Korjaaminen on kallista, kun tavoitteena on uuden veroinen talo. Miksi vanhan talon pitää olla kuin uusi? Eikö riitä, että viat on korjattu ja rakennus on käyttökelpoinen. Myös patinoitunut ja kulunut voi olla kaunista. Siinä näkyy elämän jälki.

Kun taloa hoidetaan hyvin, ei synny tarvetta täydelliseen peruskorjaamiseen. Purettavaksi tuomituissa taloissa näkyy usein vuosia jatkunut heikko kunnossapito. Esimerkiksi hoitamattomat ilmastointikanavat ja -laitteet saattavat johtaa sisäilmaongelmiin.

Kun olemassa olevan talon kohtaloa suunnitellaan, unohtuu usein erilaisten vaihtoehtojen pohtiminen: Mitoitetaan hanke olemassa olevan talon ja tontin mahdollisuuksien mukaan. Mukautetaan toiminta talon puitteisiin. Hyödynnetään olemassa olevaa. Onko vanhaan taloon välttämätöntä saada täydellinen nykyajan ilmastointitekniikka? Voidaanko talon runkorakenteet hyödyntää, vaikka talo muuten purettaisiin?

Omistajan rahapula on monen arvorakennuksen kohtalona. Varsinkin seurakuntien purkuhankkeiden taustalla on usein merkittävänä syynä tarve vähentää tiloja heikon talouden vuoksi.

Mitkä ovat toimintamme arvot? Koulujen purkuhankkeita perustellaan usein sillä, että uusi koulutalo on kunnalle imago- ja vetovoimatekijä. Miksi peruskoulun toiminnan runsaampi rahoittaminen ei ole vetovoimatekijä, vaikka toimittaisiin vaatimattomammissa tiloissa? Peruskoulun uudella opetussuunnitelmalla perustellaan monen koulun purkamista. Ei voi ajatella, että rakennamme koulumme aina uudestaan, kun opetussuunnitelmat vaihtuvat. Huonekaluteollisuus kehittelee jatkuvasti uusia työ- ja oppimisympäristöjä. Näyttää vain siltä, että uudet työ- ja oppimisympäristöt suunnitellaan uusia rakennuksia varten. Kehitystyön tulee soveltua käytössä oleviin rakennuksiin.